tervehdys. tänään olin ajatellut että koska huomiseksi ei ole läksyjäkään, kirjoittelen blogin jo hyvissä ajoin ja kirjoittelen leirikuulumisetkin, mutta jotenkin aika on rientänyt ja nyt kello on jo noin paljon. plää.

joo eli isosleiri meni aikalailla odotusten mukaan eli suhteellisen tyhmästi. jouduttiin samaan huoneeseen annin ja sallan kanssa jotka oli todella outoja. oltiin leirillä kaksi yötä ja anni tyhjensi koko laukkunsa huoneemme kaappiin ja asetteli jopa karkkipussit sinne kauhean tarkkaan. sitten se sallakin oli tosi outo, kehui ihan innolla miten hieno harja annilla oli (ihan tavallinen) eikä käynyt suihkussa koko viikonlopun aikana kertaakaan. et nam.

eka ilta meni tyhmästi, ja pienetkin odotukset leirin suhteen murenivat. ansku oli aika paljon annin, anun, millan ja elisan kanssa ja no mä en, koska en niitä yhtään tunne. ajattelin että leiristä tulee superankea jos joudun viettämään sen vielä kaiken lisäksi yksin. ekana yönä oli tosi kuuma enkä saanut nukuttua kun joku pari tuntia. kaiken lisäksi pietu ja kasu tulivat yöllä sinne meidän mökkiin riehumaan joka osaltaan aiheutti sen etten saanut nukuttua. no pojat sai kyllä rangaistuksen ja lähtivät lauantaina illalla kotiin. vähän liian kova rangaistus mun mielestä mutta no, minkäs teet.

seuraava päivä meni ihan kivasti. ansku oli sittenkin mun kanssa joka oli kiva hihi! tokana päivänä opiskeltiin paljon, siis PALJON. kirjotettiin jotain kymmenen (no okei ehkä neljä) a4:sta tekstiä, kun aikaisemmin koko isoskoulutuksen aikana yhteensä oltiin kirjoitettu kaksi. noo lauantai meni kuitenkin ihan suht kivasti.

sunnuntaikin meni nopeasti, vaikka yö olikin ihan liian lyhyt kun sain nukutuksikin. aamulla käveltiin kirkkoon jossa oli ihan samat menot kuin aina, jotenkin aika turhauttavaa kävellä sinne siis taas kun olen siellä jo kahdesti käynyt. sitten vaan siivottiin ja leikittiin yks leikki ja oltiin halipiiriä ja tehtiin vieraskirjaa. ei muuta. sitten tultiinkin kotiin.

nukuin leirin jälkeen kolmen tunnin päikkärit mutta silti väsyttää edelleen. en tosin saanut taaskaan yöllä oikeen unta, johtunee kellojen siirrosta (mielenkiintoista).

aamu alkoi tänään vammasesti fysiikalla. no tunti meni kuitenkin ihan ok nopeasti. meillä on koe 18.4. samana päivänä jolloin mulla on ensin aamulla lääkäri, sitten koulussa tuo koe ja iltapäivällä vielä isoshaastattelu. jännä päivä siis tulossa kehee. lääkäri ei kyl ole jännää mut kummiskin!

noo mut fyssan jälkeen oli matikkaa joka oli pepusta ja sitten oli bilsaa joka oli ihan mukavaa. kankkis on aina mukava, nyt kun se on tullut takaisinkin hihi. bilsantunnin keskellä mentiin maksamaan liksapäiväilmottautumiset. mentiin sitten anskun ja jessican kanssa keilaamaan koska ollaan siinä niin mestareita!

noo bilsan jälkeen oli terveystietoa jossa meillä oli koe. koe oli jotenkin aika helppo mutta tavallaan aika vaikea. saa sitten nähdä joskus miten meni, toivottavasti kuitenkin hyvin että pysyis tuo kymppi todistuksessa, mikä ei kyllä varmaan pysy mut iha sama. naantalin lukio täältä tullaan joka tapauksessa.

seuraavaksi olikin taas pitkästä aikaa maailman ihaninta ainetta, saksaaaaa jahuuuuuu! saatiin kokeet takaisin, siis kaikki kolme. isosta kokeesta sain 8-, luetun ymmärtämisestä 7+ ja kuullun ymmärtämisestä 7½. meni siis aika huonosti haahaa. no mut ihan sama. jos saisin jonkun seiskan jostain muusta aineesta niin vittuuntuisin aika ankarasti, mutta saksassa nuo numerot vaan lähinnä naurattaa. paska aine mut minkäs teet.

sitten tulinkin kotiin. en ole oikeastaan tehnyt kotona yhtään mitään ja silti päivä on mennyt ihan sairaan äkkiä. ajattelin tilata netistä, victory recordsin sivuilta, kaksi atreyun paitaa. mut siihen vaaditaan visa-kortin numero eikä meidän porukat suostu kertomaan sitä koska ne ei luota siihen sivuun. vittuuuu! no mut toivottavasti saan ne ylipuhuttua koska haluan ne paidat ne on i h a n i a aaaah <3___<3 atreyu on niin ihana!

mutjoo nyt loppuu tämä kirjotus. huamiseen tai seuraavaan kirjoituskertaan kummiskin moiccis!

it's so hard to see when your eyes are rolling in the back of your head
it's even harder to speak when everything you say just comes out wrong