kauneista kaunein tervehdys teille kaikille ihanille pikku tuplapatukoille! tänään oli aika normi tiistai, mut oon siltikin nyt ihan yllättävänkin hyvällä tulella. vaikka pari asiaa ärsyttääkin mut niinhän se aina menee! aamu alkoi aika ankeasti koska en ois millään jaksanut aamulla herätä. sen siitä aina saa kun dataan liian myöhään. eilen valvoin koska autoin itävaltalaista christpheriä joka haluaisi kovasti löytää kesätöitä suomesta. ongelmana on vaan se ettei hän osaa sanoa suomeksi juurikaan muuta kun moro ja vittu. tulee ihan sääli kun poika niin kovasti tykkää suomesta (joka se jo sinänsä ihmetyttää mua aika kovasti, miten joku haluis vapaaehtosesti tulla tänne) mutta ei pysty tulemaan tänne oikein ilman työpaikkaa ja kun kaikissa työpaikoissa vaaditaan enemmän tai vähemmän suomenkielen taitoa. toivottavasti christopher löytää vielä jotakin töitä. se sanoi että voi mennä vaikka poimimaan mansikoita ellei muita töitä löydy, joten sellaista paskahommaa nyt luulis saavan ainakin!

koulupäivä tänään alkoi suht hauskasti. mutta en jaksa nyt kirjoittaa siitä sen enempää koska mitään kamalan erikoista ei oikeastaan edes tapahtunut. ekalla tunnnilla oli äikkää, jossa meillä oli sijainen. tosi kiva, huomenna koe. eikä ehditty kertaamaan perjaatteessa yhtään. se sijainenkin oli tosi ankea. perjaatteessa se oli mukava, kyseli meidän kuulumisia ja niin edelleen. mutta siitä teki tosi tympeän tuntuisen se, kun en tunnin aikana nähnyt tädin kertaakaan hymyilevän. kaiken lisäksi mentiin eri luokkaan jossa yleensä ollaan ja jouduin istumaan heidin vieressä. ugh

äikän jälkeen oli opoa. odotettiin jo innolla josko joku tulis esittelemään meille raision lukiota. tai vaikka naantalin. mutta eipä tullut. täytettiin vaan jotain turhia papereita, jossa kysyttiin sadattakolmattakymmenettäkuudetta kertaa meidän tulevan yhteishaun valintoja. tosi tylsää. sari on kyllä tosi mukava opo, mut siinäkin on alkanut ärsyttää se puhetyyli. tuntuu että se huutais koko ajan.

tylsän opon tunnin jälkeen oli yhteiskuntaoppia. luettiin vaan lehtiä viimeviikkoisen sanomalehtiviikon kunniaksi, kun ei viime viikolla ehditty niitä lukemaan kun kerrattiin koko viikko kokeeseen. lehdestä piti etsiä vaan mielenkiintoisimmat jutut, ei oikeastaan mitään muuta. yllättäen oli sekin suhteellisen tylsä tunti.

seuraavaksi olikin sitten uskonnon vuoro. siellä puhuttiin taasen kaikista erilaisista uskonnoista. jenni oli tänään pois ja jessica istui mun vieressä. kiva! mietittiin jessican kanssa (tai oikeastaan suurin osa tästä seuraavasta teksistä on ihan mun omia päätelmiä ja johtopäätöksiä) sitä että miksi ihmisten pitää oikeastaan sotia. eikö ihmiset tajua että maailma olis paljon parempi paikka jos kaikki hyväksyis vaan toisensa sellaisina kuin ovat, erilaisina. ei tarvis heti ruveta riehumaan mistään pikkuasioista. mut toisaalta kenenkään perusluonteeseen ei pitäis kuulua halu satuttaa ketään toista ihmistä tai eläintä. uskonnontunnista en paljoa mitään muuta muistakkaan.

uskonnon jälkeen olikin taas suloa, siis musiikkia. tatu oli jo kolmannen viikon peräkkäin pois. se on tosi kipee, toivottavasti ei kuitenkaan kuole! se ois kamalaa! no iloinen uutinen on kuitenkin että rommikin oli tänään pois, vierailemassa jossain oppilaitoksessa. sitä en kaivannut pätkän vertaa. musiikissa sulo kertoi jostakin juniori tango -kisasta, johon saa osallistua 12-15 -vuotiaat. aattelin mennä sinne, kai kannustatte sitten ? no, en todellakaan ole menossa, ei ihan tuo tango natsaa. no mut laulettiin kuitenkin sitten tunnilla niitä jotakin lauluja mitä siinä kisassakin voi laulaa, tangoja siis. kaikki ne laulut oli tosi tyhmiä. kivempaa se kuitenkin oli kun kitaran soitto! jälkimmäisellä tunnilla kuunneltiin vielä biisejä mitä porukat oli tuoneet. kaikki nekin biisit oli ihan rumia ja ykstoikkoisia. lähdettiin maijun, suvimarian ja jessican kanssa jo 25 vaille kolme vaikka tunti loppuikin vasta about varttia vaille. sanottiin että meidän oli mentävä matikan tukiopetukseen joka alkoi varttia vaille kolme. no suvimarian ja jessican oikeasti pitikin, me lähdettiin maijun kanssa ihan vaan siksi ettei jaksettu enää olla siellä.

kotona rupesinkin sitten lukemaan äikänkokeeseen, joka on tosiaan huomenna. luin hetken ja nukahdin, kuten nyt yleensäkin tuppaa käymään kun luen kokeeseen. herättyäni jatkoin lukemista, joka oli kyllä oikeasti tosi turhauttavaa. noi asiat on niin hankalia ja sekavia. ja päivi on just sellainen, et se voi kysyä ihan mitä tahansa pikkutietoa (esim vuosilukuja) joista näkee kuka on lukenut hyvin. se ei suinkaan valitse kysyttäviä asioita sen perusteella mikä on tärkeää ja mikä täysin turhaa. hanna vähän kyselikin multa tossa juttuja eino leinosta. en tiennyt mitään, en siis yhtään ainuttakaan vastausta. no, toivottavasti osaan huomenna kokeessa edes jotakin.

kesken hannan kyselyjen tiia tekstas mulle että kato isoskoulutuspassia. säikähdin jo ja tietty etsin heti ihan hädissäni passin käsiini. en kyllä nähnyt siinä mitään tähän päivään viittaavaa joten soitin tiialle. tänään oli joku musiikki ja laulu -juttu seurakuntatalolla kuudesta seitsemään. tiia ilmoitti mulle asian siinä puol seitsemän aikaan, joten en sitten enää lähtenyt. soitin tietty heti anskulle, mut ei sekään ollut mitään tollasta muistanut. eikä tosta ollut tullut mitään kirjettä edes, joten musta vähän tuntuu ettei siellä ollu kauhean paljoa porukkaa. mutta, en tiedä miten laulamisen voi korvata, mut kyllä me jotain korvaustehtäviä kuitenkin saadaan joskus.

mitään muuta en tänään olekkaan tehnyt. kokeeseen pitäis vielä lukea, mutta ei kyllä vois juurikaan vähempää innostaa. ja torstaina sitten vielä joku enkun koe ja ruotsin sanakoe ja perjantainakin ruotsin sanakoe. päähän tässä hajoo mut onneksi ens viikolla on loma! iskällä on levy jossa on vanhoja klassisia leevi and the leavingsin biisejä hyvien uusien artistien ja bändien esittäminä, ja sitä oonkin kuunnellut ihan fiiliksissä eilen ja tänään. teuvo maanteiden kunkku viikatteen laulamana ja happoradion versio unelmista ja toimistohommista. ihanaa fiilistelymusiikkia!

nyt loppuu kirjoittelut tältä päivältä, mä menen syömään jotakin!
PUS

mä painan nenän vasten kylmää ikkunaa
ja katson ulos elämään
jos voisin peiton alle jäädä nukkumaan
en haluaisi mennä mihinkään

mietin miksi aina täytyy kouluun ennättää
enää tuskin koskaan ehdin leijaa lennättää
no kenties ahkeruus palkitaan