moi. ja mukavaa viikonalkua. tänään elämä taas pikkuriikkisen hymyili. sellaista vähän vinoa hymyä mutta kuitenkin. koulussa oli kyllä ihan tylsää. kaikki tunnit oli tylsiä ja kaikki aineet ihan typeriä. fysiikkaa, matikkaa. ja saksaa. se vasta olikin eniten perseestä. ansku vaikutti koulussa ihan vihaiselta mulle. enkä tiedä miksi. ajattelin kysyä mutta sitten välitunnilla ennen terveystietoa ansku olikin jo ilmeisesti ihan leppynyt niin en ehtinyt kysyä mitään. kun mun täytyy aina kerätä aika paljon rohkeutta ennen kuin uskallan ottaa mitään puheeksi. ja kun ansku vaikutti leppyneen, en halunnut sitten enää ottaa asiaa puheeksi. vaikka kyllä mua jääkin aina tommoset vaivaamaan. ja muutenkin, aina jos joku vaikuttaa vähänkään ärstyneeltä mulle ilman että tiedän suoraan syytä, mua rupeaa ärsyttämään ja erityisesti ahdistamaan. haluaisin pahoitella virheitäni mutta se on aika mahdotonta ellei tiedä mitä on tullut tehtyä. joo mutta se siitä sitten. anskua ehkä vaan ärsytti kun meillä sattui tänään olemaan molemmilla hameet tai jotakin. kiva kuitenkin ettei hanipupsi ole enää vihainen!

en jaksa kirjoittaa koulupäivästä mitään muuta. ihan turha päivä kaikenkaikkiaan. kotona en ole tehnyt oikeastaan yhtään mitään. olin ajatellut että vois käydä myllyssä ostamassa uuden puuterin kun olen johonkin hukannut vanhan. taisin jättää sen sinne mökille perjantaina, ei tietoa. no tulin siihen tulokseen etten jaksa mennä sinne, vaikka lopulta sitten meninkin. äiti hanna ja veera kävivät ostamassa hiusväriä niin lähdin sitten samaa matkaa hakemaan puuteria ja purkkaa. ja suklaata. sen lisäks en ole muuta tehnyt kun datannut ja katsonut telkkua. olis pitänyt lukea äikänkokeeseen joka on keskiviikkona, mutta mulla ei tietenkään ole edes kirjoja kotona. luen aleksis kivet ja minna canthit sitten huomenna. itseasiassa tänään tapahtui kyllä yksi aika merkittävä, vähintäänkin kirjoittamisen arvoiney juttu. meille muutti nimittäin toinen SUPPARI (olen siis itse se toinen). se on kyllä sellainen laatikko vaan mut kaima kun kaima! uskon et meistä tulee vielä hyvät kaverit!

tämän päivän kirjoitus saa nyt jäädä tämmöiseksi vähän lyhyemmän puoleiseksi. huippumalli haussa alkaa ihan juuri ja olis kiva katsoa se kerrankin ihan kokonaan ja tarkasti, että voin sitten ottaa huomenna kunnolla osaa keskusteluun koulussa! näkymisiin!

olin poika nimeltä päivi
enkä tiennyt oonko romeo vai julia
olin poika nimeltä päivi
tahdoin vain suudella sun maalattuja huulia